Suomi live homoseksuaaliseen chat omakuva.org

suomi live homoseksuaaliseen chat omakuva.org

Mutta lunastivatko kansainvälisesti kuningaslajin asemasta nauttivan jalkapallon kuningattaret nyt paikkansa suomalaisen urheilukulttuurin sydämessä siitä huolimatta, että kisoja emännöineen joukkueen tie katkesi kuin kanan lento Englannille hävittyyn puolivälieräotteluun? Lähestyn aihetta medianäkyvyyden näkökulmasta. Kysyn, millaisena ilmiönä Suomessa järjestettävät naisten jalkapallon EM-kisat näyttäytyivät mediahuomion valossa. Rakennettiinko julkisuudessa yhteistä kansallista ja sosiaalista identiteettiä, kuten yleensä arvokisojen yhteydessä, vai olivatko tarkastelukulmat sukupuolittuneita.

Minua kiinnostaa kisatapahtumien laajentuminen Internetin puolelle: Artikkelin keskiöön nousevat urheilun muuttuvat merkitykset. Sukupuolinäkökulma toimii määrittelynä, jonka kautta tarkastelen digitalisoitumisen vaikutuksia urheilukulttuuriin. Oleellista tarkastelussa on arvokisakonteksti, jonka kautta urheilu näyttäytyy isona yhteiskunnallisenakin ilmiönä.

Artikkelini rakenne mukailee EM-kisojen tapahtumien etenemistä kronologisesti. Lähdemerkinnöissä en tee eroa sen välillä, onko kyseessä painettu lehti vai lehden verkkoversio. Urheilun seuraajien näkemykset tulevat esiin EM-kisakirjoitelmissa, joita keräsin kisojen aikana ja niiden päätyttyä Suomen Palloliiton verkkosivujen ja oman aineistonkeruublogini kautta.

Pyysin vastaajia kirjoittamaan täysin vapaamuotoisesti siitä, mitä heille jäi päällimmäisenä mieleen EM-kisoista ja miten he seurasivat kisoja median välityksellä.

Kirjoitelman lähetti 35 kisojen seuraajaa, joista 62,5 prosenttia oli naisia. Kisojen seuraajista 61,8 prosenttia oli seurannut naisten jalkapalloa aktiivisesti ennen EM-kisoja, ja satunnaisena seuraajana itseään piti 32,4 prosenttia.

Loput 5,9 prosenttia eivät olleet aikaisemmin seuranneet naisjalkapalloilua. Lajina jalkapallo kuului kaikkien informanttien seurantarepertuaariin ja erilaiset arvokisatkin löytyivät useimpien listalta. Muuten seurattavien lajien kirjo oli hyvin vaihteleva ja laaja. Mediaurheilun tutkimuksessa aineistoina käytettävät mediatekstit kuvat, otteluselostukset ym. Lähestymistapa juontaa sosiaalisen konstruktionismin tutkimussuunnasta, joka tarkastelee sosiaalisen todellisuuden ja merkitysten rakentumista.

Sen mukaan tieto todellisuudesta välittyy ja muotoutuu sosiaalisissa prosesseissa, ja kieli ajatellaan sosiaalista todellisuutta rakentavaksi toiminnaksi. Tutkimussuuntaus on kohdannut kritiikkiä, jossa konstruktion käsitteen on katsottu menettäneen merkityksensä, koska sitä on sovellettu eri ilmiöiden kohdalla kyllästymiseen asti Hacking , 13– Vaikutusvaltaisimmat sosiaalikonstruktionistiset tutkimukset ovat liittyneet sukupuoleen. Naistutkimuksen kenttää teoksellaan Hankala sukupuoli mullistaneen Judith Butlerin mukaan sukupuoli ei ole fakta vaan rakennelma – esitys, jota tuotetaan sosiaalisissa käytännöissä.

Sukupuolta suoritetaan ja esitetään toistamalla tiettyjä performatiivisia eleitä ja tyylejä, jolloin sen todellisuus luodaan jatkuvasti ylläpidetyillä sosiaalisilla esityksillä. Koko ajan käynnissä olevana diskursiivisena käytäntönä naiseus on avoin puuttumisille ja uudelleen merkityksellistämisille.

Butler , 91; – Urheilun tutkijat ovat pyrkineet purkamaan vallalla olevia rakennelmia ja luomaan uusia merkityksiä tarkastelemalla naisurheilijoiden esittämistä mediassa. Riitta Pirisen , 9 mukaan mediaurheilu on tiedotusvälineiden esittämää urheilua. Itse sisällytän mediaurheilun määritelmään urheilujournalististen sisältöjen lisäksi urheilun seuraajien itse tuottaman materiaalin kuten tässäkin artikkelissa tarkastelemani verkkomedian osa-alueet.

Lähtökohdat Suomessa järjestetyille naisten jalkapallon EM-kisoille voi nähdä jokseenkin ristiriitaisina. Kyseessä oli lajin ensimmäinen kansainvälinen aikuisten lopputurnaus Suomessa ja sitä kautta mittakaavaltaan ennen kokematon jalkapallotapahtuma kotimaan kamaralla.

Eurooppalaista naisjalkapalloa yhdistää sen kehittyminen vallitsevan urheilukulttuurin marginaalissa ks. Naisilla on lajissa yhä marginaalinen rooli sekä julkisuudessa että katsomossa Roivas , Jalkapallon merkityksellistämistä sukupuolen ja luokan viitekehyksessä tutkineen Marianne Roivaksen , ; ks.

Suomen naisjalkapalloilijoiden menestys edellisissä EM-kisoissa loi kuitenkin kotikisoille odotuksia. Suomalaiset tunnetusti syttyvät kannustamaan omiaan arvokisojen kynnyksellä lajissa kuin lajissa, mikäli siinä on potentiaaliset menestymismahdollisuudet, mistä kertoo esimerkiksi urheilun seuraajien joukkohullaantuminen lajina pieneen curlingiin vuoden olympialaisissa. Suomen Palloliiton turnausorganisaatio rohkenikin asettaa EM-kisoille tavoitteeksi 10 katsojan yleisökeskiarvon.

Euroopan jalkapalloliitto UEFA pyrki osaltaan lisäämään naisjalkapalloiluun kohdistunutta kiinnostusta televisiossa ja Internetissä pyörineellä videolla, jossa espanjalaisen, miesten huippuseura Real Madridin tähtipelaajat brasilialainen Kaka ja portugalilainen Ronaldo houkuttelivat ihmisiä naisten EM-kisojen pariin puhumalla muutaman sanan suomea. Kotimaisissa medioissa kisojen ennakkouutisointi jäi vähäiseksi. Kisakirjoitelmien laatijat ja verkkokeskustelijat kiinnittivät huomiota siihen, että kisoja koskeva mainonta ilmestyi niin medioihin kuin katujen varsillekin varsin myöhään.

Tyypilliset stadionesittelyt ja lohkojakokaaviot löytyivät sanomalehdistä kisojen avausta edeltäneenä päivänä. Urheilun erikoislehdistä Palloliiton Futari Magazine julkaisi toki oman EM-kisojen erikoisnumeronsa, jossa kukin maajoukkue sai aukeamallisen tilaa arvokisoista tuttuun tapaan, Suomi enemmänkin.

Tilastojen lisäksi jokaisesta maasta nostettiin esiin potentiaalinen tähtipelaaja, ja joukkueet arvosteltiin kokonaisuuksina plussin ja miinuksin. Niin Futari Magazine kuin Urheilulehti ja Veikkaajakin esittelivät kisoja henkilökuvien kautta. Ruotsin Damallsvenskanissa monen maajoukkuepelaajan tavoin ammattiaan harjoittava, vuotias Linda Sällström nostettiin urheilun seuraajien tietoisuuteen. Kisat televisioineen Ylen verkkosivustolla kehotettiin jo kesäkuussa seuraamaan kyseistä Suomen ”kaikkien aikojen naisjalkapalloilijaa”.

Ensimmäisen lohkoarvontoja koskeneen uutisen 9. Sivustolta löytyi lisäksi Suomen joukkueen pelaajaesittelyt ”pikatentti”-videoleikkeineen, kaksi kisablogia ja jonkin verran taustoittavaa tietoa. Internetin keskustelufoorumeilla heräteltiin keskustelua kisoista ennen niiden alkamista. Keskustelijat pohdiskelivat lohkoarvontojen tuloksia, esittivät mielipiteitään Suomen joukkueen menestymismahdollisuuksista sekä jakoivat linkkejä ennakkojuttuihin ja videoihin.

Fantasy Football -peliin osallistuneet saivat koota oman fantasiajoukkueensa EM-kisojen pelaajista. Pelissä menestyminen oli sidoksissa kisojen kenttätapahtumiin ja oikeiden pelaajien suorituksiin, joten osallistujat saivat ennakoida sitä kautta tulevia kisatapahtumia.

JVC Predictor -pelissä osallistujat saivat veikata jokaisen ottelun kohdalla tulosta ja maalien määrää. Veikattavat kohteet lisääntyivät joukkueiden karsiutuessa, ja finaalissa listalla olivat jo esimerkiksi ensimmäisen maalin syntyaika ja sen tekijä sekä kulmapotkujen, maalia kohti ja ohi menneiden laukausten, keltaisten korttien, virheiden ja paitsioiden määrä.

Tällaiset verkon kautta pelattavat, arvokisoihin liittyvät pelit lisäävät kiinnostusta yksittäisiä otteluja kohtaan. Jalkapallon ystävät seuraavat ottelutapahtumia entistä tarkemmin ja mukaan saatetaan saada houkuteltua ihmisiä, jotka eivät ole seuranneet lajia aikaisemmin ks. Virallista urheiluvedonlyöntitoimintaa Suomessa yksinoikeudella harjoittava Veikkaus Oy kertoi ennen kisojen alkua Suomen pelien olevan Pitkä- ja Tulosvedon kohteina, ja Euroopan mestaria pääsi veikkaamaan muuttuvakertoimisessa Voittajavedossa [4].

Alkulohkovaiheen jälkeen kohteista löytyi muitakin kuin kotijoukkueen otteluita. Naisten EM-kisat televisioineella Ylellä oli oma lopputurnaukselle pyhitetty verkkosivustonsa.

Suomalaisittain medioiden huomion varasti EM-kisojen avauspäivään osunut keihäskatastrofi: YLE näytti avausottelun osittain jälkilähetyksenä, koska se meni ajallisestikin jonkin verran päällekkäin keihäsfinaalin kanssa, mikä herätti kisakirjoitelmien laatijoiden ja Internet-keskustelijoiden ihmetyksen. Televisiolähetysten studiotoimittaja Kristiina Kekäläinen totesi vuorokautta ennen kisojen alkua YLE: Kärjistetysti todettuna; jalkapallo ja jääkiekko eivät ole koskaan olleet vahvimpia alueitani.

Olympiastadionien hornankattilat saavat puolestaan – no, vähintäänkin sisäisen hien pintaan. Kuinka siis olenkaan tässä tilanteessa? Aloittamassa sunnuntaina naisten jalkapallon EM-kisoja Helsingin Olympiastadionilla toimittajan roolissa? Sekä mediaurheilun tutkijana että naisjalkapalloilun edustajana [6]   tekisi mieleni vastata: Vaikka toimittaja toteaa kirjoituksensa loppupuolella haluavansa tehdä työtä naisurheilun parissa sen arvostuksen ja kiinnostuksen nostamiseksi tai juuri siksi voi mielestäni pohtia, onko oikea paikka aloittaa kotimaassa järjestettävistä jalkapallon arvokisoista, jos ei tunne lajia.

Oikeampi vastaus saattaa kuitenkin kuulua: Tuntuu jokseenkin mahdottomalta ajatukselta, että miesten jalkapallon EM-kisastudiota pitäisi pystyssä alppihiihtoon erikoistunut toimittaja. Helsingin Sanomien kolumnisti Ilkka Ahtiainen oli hänkin kiinnittänyt huomiota siihen, että ammattilaisurheilun tv-osuudesta vastasi YLE: Lisäksi kolumnistia ärsytti ruutukasvojen pukeminen söpöön, tyttöjen väriin. Sama asia oli pistänyt usean kirjoitelman laatijan silmään. Takkien stereotyyppistä värivalintaa pidettiin lajin uskottavuutta vähentävänä ”kauneusvirheenä” [7]: Tuli vähän nolo olo” [8].

Sukupuoli on kansainvälisessä mediaurheilun tutkimuksessa yllättävän yleinen teema. Naisurheilijoiden mediarepresentaatioilla on oma tutkimusperinteensä ks. Suomalaisittain feministisen urheilututkimuksen saralla ovat kunnostautuneet erityisesti Riitta Pirinen ja Pirkko Markula.

Pirinen on tutkinut väitöskirjassaan tiedotusvälineiden rakentamaa ”Urheilevan Naisen” subjektia. Hän on tarkastellut sanoma- ja naistenlehtiaineistonsa kautta sitä, miten naisten toissijaisuutta urheilussa tuotetaan, ylläpidetään ja vahvistetaan. Markula on tutkinut mekanismeja, joilla osallistutaan sukupuoli-identiteettien tuottamiseen.

Hän on kirjoittanut dekonstruktion sekä foucault’laisen ja kriittisen diskurssianalyysin soveltamisesta feministisen mediaurheiluanalyysin yhteyteen. Feministinen mediaurheilututkimus on keskittynyt naisurheilun stereotyyppisiin esittämistapoihin ja esittämättä jättämisiin, diskursseihin, joiden kautta urheilun sukupuolittaminen rakentuu.

Keinoja, joilla naisurheilu leimataan koomiseksi, heikkotasoiseksi ja vähäarvoiseksi, kutsutaan trivialisoinniksi. Naisten urheilun vähäinen näkyvyys ja sen arvottava sijoittelu mediassa taas tunnetaan marginalisointina. Tiedotusvälineissä tilaa ovat saaneet pääasiassa naisurheilijat, joiden kohdalla on voitu keskittyä korostamaan heidän niin kutsuttaja feminiinisiä ominaisuuksiaan ks.

Kruger] ja Ringa Ropon [nyk. Junnila] kaltaiset klassisen kauniit urheilijat. Mediaurheilututkimuksessa naistähdet on paikannettu palloilulajien edustajien sijaan yksilölajien urheilijoihin, taitoluistelijoihin sekä golfin ja tenniksen pelaajiin.

Tässä artikkelissa sukupuoli näyttäytyy arvokisakontekstin kautta. Kansainvälisten arvokisojen yhteydessä urheilijan sukupuolella ei ole niin suurta merkitystä kuin jokapäiväisessä urheilu-uutisoinnissa yleensä. Wensing ja Toni Bruce , – tarkastelivat Australian aboriginaalin, metrin juoksijan Cathy Freemanin medianäkyvyyttä yli sanomalehtiartikkelia Sydneyn olympialaisten aikaan vuonna Olympiatulen sytyttäneen Freemanin kultamitalijuoksua seurasi Australian televisiohistorian suurin urheiluyleisö.

Australialaisille olympialaisissa oli vain yksi metrin kilpailu, jossa ”heidän Cathynsa oli mukana”. Ei puhuttu naisten kisasta. Freemania kuvailtiin konventionaalisten naisurheilijarepresentaatioiden vastaisesti fyysisesti ja henkisesti vahvaksi urheilijaksi, jonka symbolinen arvo kansakunnan yhdistäjänä oli ensisijainen. Australialaiselle medialle oli tärkeämpää esittää Cathy Freeman australialaisena kuin naisena.

Tässä tapauksessa uutisointiin liittyi vielä rodullisuuskin, sillä aboriginaali Freemanin kruunaamisella kansallissankariksi hyviteltiin alkuperäiskansan huonoa kohtelua Australiassa vrt. Muuten niin globaalissa nyky-yhteiskunnassa kansallismielisyyden tunnustaminen näyttäytyy selvimmillään kansainvälisten arvokisojen yhteydessä. Median valokeilaan kelpaavat niin mies- kuin naisurheilijatkin. Yksilölajissa menestyvälle naisurheilijalle kansallissankaruus suodaan kuitenkin helpommin kuin joukkueurheilutasolla jaettavat kollektiiviset kunnianosoitukset.

Suomalaisen kansallisen urheiluidentiteetin rakennusvaiheet valottavat nykypäivänä vallitsevan tilanteen taustoja. Urheilun ja nationalismin suhdetta historian- ja kulttuurintutkimuksen keinoin väitöskirjassaan lähestyneen Jouko Kokkosen mukaan urheilusta tuli suomalaisuuden osatekijä luvun alussa, jolloin nationalismille oli saatava joukkokannatusta. Naisten urheilumenestys ei niinkään herättänyt nationalistisia tunteita, päinvastoin: He uskoivat kotitöihin ja lasten kasvatukseen luotujen naisten urheilupyrkimysten vievän arvon miesten harjoittamalta todelliselta urheilulta.

Kokkonen kuvaakin urheilun tuottamaa nationalismia perusluonteeltaan maskuliiniseksi. Kokkonen , –, , ; ks. Suomalaisten urheilusaavutukset ovat kiinnittyneet osaksi kansallista kulttuuriperintöä. Urheilupuhe on tuottanut luvun alusta lähtien suomalaisuutta, johon se on luonut yhä uusia kerrostumia. Kansallista identiteettiä rakennettaessa keskeisessä asemassa on ollut yleisurheilu yksilölajeineen. Urheilijoiden menestykseen perustunut käsitys suomalaisten soveltuvuudesta nimenomaan yksilölajeihin on Kokkosen mukaan saattanut jopa hidastaa esimerkiksi jalkapallon kehitystä Suomessa.

Joukkueurheilulla ei ollut luvun alkupuolella sijaa suomalaisuuden määrittäjänä. Sittemmin yksilöurheilun rinnalle ovat nousseet myös joukkueurheilun sankaritarinat. Jouko Kokkonen , näkee urheilun – aikalaistensa nykyajan ilmiön – osana koko suomalaisen yhteiskunnan kasvatusta kansallisuuteen ja moderniuteen. Nykyään urheilunationalismia tuotetaan tiedotusvälineiden ja urheiluyleisön vuoropuheluna Kokkonen , Digitalisoitumisen myötä naisurheilun on mahdollista päästä esille eri tavoin kuin aikaisemmin, kun urheiludiskurssia pääsevät muotoilemaan myös Internet-sisältöjä laativat urheilun seuraajat.

Vaihtoehtoisia tulkintoja esittämällä on mahdollista muuttaa naisten jalkapalloiluun liitettyjä merkityksiä. Arvokisojen kautta avautuu kansallinen ikkuna, joka nostaa keskustelun yhteiskunnalliselle tasolle. Naisten jalkapallon EM-kisojen seuraamisen ohella niistä kirjoittaneet ja muuta sisältöä tuottaneet osallistuivat itsekin ilmiön muodostamiseen. He joutuvat rakentamaan naisjalkapalloilua määrittelevän toimintansa naisurheiluun aikojen saatossa liitettyjen mielikuvien päälle.

Haastattelun yhteydestä irrotetussa lipsautuksessaan tämä totesi: Tästä intoutuneet foorumkeskustelijat leikittelivät ajatuksella painaa ”Naisfutis – vaihtoehto marjanpoiminnalle” – tekstein varustettuja paitoja.

Miesurheilijoita on koko modernin kilpaurheilun ajan käytetty kansakunnan rajojen itseoikeutettuina puolustajina ja identiteettitarinan avainhenkilöinä Kinnunen , Urheilu kulttuurin arvoja heijastelevan uskomuksen mukaan miehen atleettisella taituruudella on positiivinen yhteiskunnallinen funktio Kolamo , Helsingin Sanomien kolumnisti Ilkka Ahtiainen totesi EM-kisojen aikana, että naisjalkapalloilijoilta puuttuivat tähtien elkeet. Peli ei ollut suurta showta eivätkä pelaajat roolinsa omaksuneita viihdetaiteilijoita, jotka olisivat hakeutuneet katseiden kohteiksi.

Siitäkin huolimatta naisten maajoukkuepelaajissa konkretisoitui yhteinen menestys. Urheilusankarit, tässä tapauksessa sankarittaret, ovat osa viestinnän keinoin tuotettua todellisuutta. Urheilumedian mahdollistama julkinen juhlinta ruumiillistuu yhteisöllisyyttä tukevissa symboleissa eli jalustalle nostetuissa urheilijoissa. Näiden sankareiden teoista media dramatisoi omia sankarikertomuksiaan. Suomalaisten kansallissankareiden yhteisönä toimii urheilijoiden teot merkityksellisiksi kokeva Suomen kansa.

Virtapohja , 16–19, Kansan tai ainakin kisayleisön ja tiedotusvälineiden iloiseksi yllätykseksi Suomi voitti avausottelussaan Tanskan 1–0. Myös tulokselliseksi osoittautunutta puolustusvoittoista taktiikkaa kehuttiin. Huippu-urheilu ei poikkea muun viihdeteollisuuden tähtijärjestelmästä siinä, että se pyrkii nostamaan esiin potentiaalisen valovoimaisia yksilöitä. Nämä urheilutähdet ovat mediatekstien välittäjiä, jotka representoivat tuotteistetun urheilukulttuurin arvoja ja käsityksiä.

Tiedotusvälineillä on joukkuelajien kohdalla tapana poimia valokeilaan yksittäisiä urheilijoita, joiden kautta kerrotaan yleisölle joukkueen, naisten EM-kisojen kohdalla jopa koko lajin, tarinaa. Urheilu-uutisointi on siinä mielessä intertekstuaalista, että se viittaa aikaisempiin, urheiluhistorian tilastoissa esiintyviin huippu-urheilijoihin ja -saavutuksiin, joiden kautta rakennetaan kulloisenkin urheilusuorituksen merkittävyyttä.

Annika Anttila ja Anni Frost tarkastelivat liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielmassaan  naisjalkapallon uutisointia Helsingin Sanomissa ja Ilta-Sanomissa vuoden EM-turnauksen yhteydessä. Nähdäkseni mediaurheilun kokonaisvaltainen viihteellistyminen on kuitenkin vaikuttanut siihen, että urheilusuorituksiin painottuvan uutisoinnin lisäksi tiedotusvälineissä, ja sitä myötä urheilun seuraajien omissa julkaisukanavissakin, sisällöt liikkuvat ulkourheilullisten aiheiden suuntaan ks.

Vuonna jalkapalloilijanaisten EM-kisatarinaan haettiin pääosan esittäjää, jonka eduksi laskettiin muutkin kuin pelikäsitykseen ja pallotuntumaan perustuvat ansiot. Kaksi maalia Hollantia vastaan viimeistellyt Laura Österberg Kalmari nousi ansaitusti otsikoihin Suomen lohkovoiton varmistaneen ottelun jälkeen Hollanti-Suomi 1–2.

Suomen joukkueen edesottamuksista uutisoitiin pitkälti tähdeksi nostetun hyökkääjän kautta. Kisakirjoitelmien laatijoiden mielestä muukin joukkue olisi ansainnut enemmän huomiota median keskittyessä vain luomaan ”Laura-maniaa” [10]. Merkittävimmäksi teemaksi nousi Laura Österberg Kalmarin kohdalla urheilullisten asioiden sijaan hänen äitiytensä. Alkulohkon viimeisen pelin aattona Lehden urheilusivujen ingressit kertoivat, että: Hyökkääjän kerrottiin myös viettäneen vapaapäivänsä perheensä parissa muun joukkueen suunnattua elokuviin IS Televisiolähetyksen selostaja muisti hänkin mainita, että Laura oli kentän ainoa äiti.

Suomen ja Englannin kohdatessa olivat ”äidit vastakkain”, sillä Englannin joukkueen Katie Chapmanilta löytyi Ilta-Sanomien 3. Kisojen seuraajien keskuudessa median valitsema taktiikka herätti närkästykseksi tulkittavaa ihmetystä: Laura Österberg Kalmarin äitiys nousi EM-kisojen keskeiseksi teemaksi.

Äitiyden korostaminen on trivialisointia, yksityiselämään liittyvien ulkourheilullisten asioiden korostamista. Heteroseksualisoimiseksi nimitetään sitä, että naisurheilijat esitetään usein vaimoina tai tyttöystävinä, ja heidän yksityiselämäänsä ruoditaan urheilusuorituksien käsittelemisen kustannuksella.

Näillä viitataan urheilemisen ja siinä menestymisen toissijaisuuteen. Tarkastelun keskiöön saattaa nousta naisen urheilemisen vaikutus naisurheilijan parisuhteeseen ja miesystävän tai aviomiehen suhtautuminen naisen urheilu-uraan.

Laura Österberg Kalmarin jalkapallokentille paluunkin muistettiin mainita olevan hänen aviomiehensä Nikon ansiota, joka kannusti vaimoaan jatkamaan uraansa esim. Tällöin äitiys näyttäytyy heteroseksualisoimisen välineenä. Anttilan ja Frostin , 61 mukaan pelaajien yksityiselämä ja henkilökohtaiset suhteet eivät olleet merkittävästi esillä vuoden EM-kisojen aikana. Siinä mielessä urheilu-uutisoinnin tason voisi tulkita taantuneen, tai entisestään viihteellistyneen, neljän vuoden takaisesta.

Laura Österberg Kalmarin rooli joukkueessa osoittautui tällä kin kertaa niin keskeiseksi, ettei hänen päätöstään jatkaa jalkapallouraansa sentään asetettu kyseenalaiseksi tai alettu arvottaa tiedotusvälineissä. Tällöin olisi naisten urheilu-uraan suhtautumisessa astuttukin sitten jo ajallisesti sata vuotta taaksepäin.

Kädet ilmaan tuuletuksen merkiksi kohottanut Laura Österberg Kalmari on tiedotusvälineiden ansiosta kisa-ajan kuvista mieleen painunein. Lauran kautta kunniaa sai toki muukin joukkue ja kotiyleisö, joita vaatimaton tähti muisti mediassa kiittää.

Kolumnistien muusa innoitti nämä julistamaan naisjalkapalloilun vallankumouksen alkaneeksi. Naisten todettiin pelaavan jalkapalloa rakkaudesta lajiin: Tosin jälleen kerran esiin nostettiin naisurheilijan perinteinen rooli perheessä. Jos naisjoukkueurheilijoiden vertaaminen miehiin on kuitenkin aikaisemmin nähty yksinomaan naisten trivialisoinniksi esim. Pirinen , 42; , , voi asetelman mielestäni nähdä näissä kisoissa kääntyneen jopa päälaelleen.

Laura Österberg Kalmariakin verrattiin toki Jari Litmaseen, mutta sen vuoksi, että hän jätti suomalaisen jalkapalloikonin varjoonsa ohittamalla tämän kaikkien aikojen maalintekijätilastossa kahdella maalilla Hollanti-ottelun yhteydessä esim.

Kirjoitelman laatineiden kisojen seuraajien näkemykset vertailusta olivat keskenään ristiriitaisia. Toiset eivät olleet havainneet häiritsevää vertailua vaan totesivat, että naisista puhuttiin viimeinkin urheilijoina ilman määrittävää nais-etuliitettä.

Osa taas koki esimerkiksi katsojamääriin, UEFA: Vertailun kohteen voi mielestäni nähdä siirtyneen itse pelaajien taitotasosta enemmän muihin lajiin liittyviin asioihin. Yksi kirjoittajista puki silti osuvasti sanoiksi sen, mistä niin naisurheilun seuraajat kuin tutkijatkin ovat saaneet vääntää kättä urheilumaailman kanssa pitkään: Lionel ”Leo” Messin moni tietää yhdeksi maailman parhaista miesjalkapalloilijoista, mutta kun mielikuva hänestä liitetään sanaan melkein, arvotetaan hauskasta sanaleikistä huolimatta koko naisurheilua.

Internetin jalkapalloaiheisilla keskustelufoorumeilla ulkourheilullista huomiota saivat muutkin kuin ”Suomen supermamma” IS Keskustelijat avasivat kisojen kynnyksellä FutisForum2 -palstalle ”Tänne julkiset rakkaudentunnustukset Suomen naispelaajille” -nimetyn viestiketjun. Viestit pitivät sisällään sekä sydämin ”oi Linda Linda Lindaa, oioi oi oi oiiiii” että pelaajien valokuvin varustettuja argumentteja oman suosikkipelaajan puolesta: Juoksutyyli ja iloisuus hurmasi” ja ”Essi Sainio!

Sä olet ihana nainen, ja todella hyvä nnäköinen jalkapalloilija. Ajoittain kommentointi liukui myös asiattomuuksien puolelle. On tyypillistä, että naisurheiludiskurssi saa mediassa humoristisen seksualisoivia sävyjä Carlisle Duncan, , joten osa Internetissä kommunikoineista kisojen seuraajasta päätti vaalia tätä puhetapaa. Ennen Suomi-Ukraina -koitosta Iltalehden verkkosivuilla kehotettiin osallistumaan kisahurmokseen lehden perinteisen ”Kuka on upein?

Voittajaksi tässä Suomen joukkueen pelaajia koskeneessa kisassa ylsi Laura Österberg Kalmari. Riitta Pirisen , 23 mukaan tavallisin naisstereotypia urheiluteksteissä onkin kaunotar. Kuvaukset, joissa naisurheilijan ulkonäkö nostetaan tärkeämmäksi kuin hänen suorituksensa ja saavutuksensa ovat trivialisointia, mikä asettaa naiset objektin paikalle Pirinen , Kaikki EM-kisojen seuraajat eivät kokeneet Internet-äänestyksiä naisjalkapalloilun arvon alentamiseksi: Kauniita, näyttäviä ja ennen muuta urheilullisia naispelaajia oli ilo katsella!

Oleellisempaa on se, kuinka paljon muiden asioiden varaan rakennetut sisällöt suuntasivat mediahuomiota pois EM-kisojen urheilullisesta annista. Tasapuolisuuden nimissä tulee todeta, että myös miesurheilijat saavat osansa seksualisoinnista. Ruumiillisuuden tutkija Taina Kinnunen , 28 muistuttaa, että myös miehen ihanneruumiillisuuden representaatiolta, huippu-urheilijalta, vaaditaan yhä enemmän ulkonäköä, mutta siitä ei puhuta yhtä paljon kuin naisurheilijoihin kohdistettavista ulkonäkövaatimuksista.

Iltapäivälehtien verkkosivuilta löytyy ”seksikkäin pelaaja” -äänestyksiä myös miesten arvokisojen yhteydessä, ja Suomellakin on omat Markus Pöyhösensä ja Harri Haataisensa.

Mutta vaikka miesurheilijoita kuvataan nykyään eroottisesti, naisia seksualisoidaan enemmän ja maskuliinisen hallitsemisen sekä naisellisen alistumisen mallien mukaisesti Wickman , – Urheilijoiden ja muiden ei-kauneuskilpailijoiden ”missiyttäminen” erilaisin äänestyksin vaikuttaa yleistyneen viime vuosina esim. Suomen seksikkäin julkkisäiti, kaunein kesämorsian ja seksikkäin Idols-laulajatar, MTV3.

Pauliina Tuomen mukaan osallistavan mediakulttuurin ominaisia piirteitä ovat monimediaalisuus ja kansanäänestykset. Hän kirjoittaa haamu- ja varjoäänestyksistä, jotka ovat usein iltapäivälehtien toteuttamia, eräänlaisia nettigallupeja.

Tuomi on tarkastellut Euroviisuja, joissa vedotaan urheilun arvokisojen tapaan yleisön kansallistunteeseen. Suomen viisukappaleen menestymismahdollisuuksista äänestäminen kääntyy naisten jalkapallon EM-kisojen kohdalla muotoon: Tuomen esille tuoma matkapuhelimen ja television mediakonvergenssi toteutui EM-kisoissa televisiolähetyksessä esitetyn, kisa-aiheisen päivän kysymyksen muodossa, johon katsojat vastasivat tekstiviestillä.

Tällainen interaktiivisuus ei tarjoa urheilun seuraajille ainoastaan vapautta osallistua, vaan myös sitoo heitä mediasisältöihin entistä tiukemmin vrt. Jo ennen Suomen viimeistä ja merkityksetöntä alkulohkon ottelua Ukrainaa vastaan alkoivat toiseen kisakaupunkiin siirtymiseen ja tulevaan vastustajaan liittyvät spekulaatiot. Lohkovoittajana Suomi joutui kisakaaviota noudatettaessa pelaamaan puolivälieräottelunsa Turun Veritaksella, jonne mahtui vajaat katsojaa.

Kaikkia Suomen alkulohkon otteluita oli seurannut yli 15 silmäparia. Uutisointi keskittyi aktiivisen yleisön ihasteluun ja pelillisten asioiden puintiin. Ennen Turun koitosta käydyn Ukraina-pelin suhteen pohdittiin pääasiassa vähemmälle peliajalle jääneiden pelaajien mahdollista peluuttamista. Ukraina voitti Suomen 1–0. Pelistä jäi päällimmäisenä mieleen ensimmäistä kertaa kisoissa pelanneen nuoren Tuija Hyyrysen epäonnistuminen.

Puolustaja syötti liian lyhyen syötön omalle maalivahdille, josta väliin päässyt ukrainalaispelaaja teki ottelun voittomaalin. Lehdistössä keskityttiin kehumaan mediastrategiaa eli sitä, miten Hyyrynen astui pettymykseltään itse esiin kommentoimaan harhasyöttöään ja miten valmentaja ja muut pelaajat kehuivat muuten hyvin pelannutta puolustajaa esim.

Tuija Hyyrynen säästyi suurimmalta julkiselta ryöpytykseltä varmasti myös ottelun merkityksettömyyden vuoksi. Ukraina pelin jälkeen arvioitiin vastustajaksi osoittautunutta Englannin joukkuetta ja arvuuteltiin kolhuja saaneiden pelaajien pelikuntoa. Sanna Valkosen mahdollisen puuttumisen vuoksi analysoitiin uutta puolustuslinjaa.

Laura Österberg Kalmarin kuhmu ei saanut ihan niin suuria mittasuhteita kuin hänen neljän vuoden takainen loukkaantumisensa ennen EM-välieräottelua, joka päätyi voimakkaasti dramatisoituna iltapäivälehtien lööppeihin ks.

Kyynelehdintä ei jäänyt tähän. Draamaa riitti sitä erityisesti rakentelematta Suomen kisojen viimeiseksi jääneessä ottelussa Englantia vastaan.

Englannille 2–3 päättyneen ottelun jälkeen kuvat kentällä istuvista, itkevistä suomalaispelaajista valtasivat tiedotusvälineet. Konkaripelaajien ja valmentajan mahdollisesta lopettamisesta uutisoiminen lisäsi toivottomuutta.

Naiskäsipalloilijoiden mediakuvaa tutkineen Gerd von der Lippen , , – mukaan naisurheilijat esitetään pääsääntöisesti tunteellisina ja hermojaan hallitsemattomina, mutta hänen mielestään myös kyynelten kontekstilla on merkityksensä ks.

Voittajajoukkueen edustajalle reaktiot ovat sallittuja, ja merkittäviin saavutuksiin yltäneen miesurheilijankin silmät saavat nykyisin kostua. Jopa suomalaisten miesurheilijoiden on nähty itkevän. Mieliin on painunut Jari Litmasen kakistelu televisiohaastattelussa fanien liikuttavan vastaanoton jälkeen, kun kuningas palasi maajoukkueeseen pitkän loukkaantumiskierteen jälkeen. Iso mies itki suorassa lähetyksessä myös hävityn jääkiekkofinaalin jälkeen vuoden Torinon olympialaisissa, mikä teki Teppo Nummisesta yleisön silmissä vain entistä arvostetumman urheilijan.

Itkutematiikka ei siis ole vain naisurheilijoihin liitettävä ilmiö mediassa – ainakaan jos suomalaiset urheilun seuraajat saavat itse päättää, sillä edellä mainitut tunteenpurkaukset ovat YouTubessa suuren suoion saavuttaneita videoleikkeitä. Sami Kolamo on kutsunut urheilufaniutta tunteen kulttuuriksi. Kirjailija Petri Tamminen tunnusti Helsingin Sanomien 6. Tammisen itkukohtaukset alkoivat vuoden Trondheimin MM-hiihtojen viestipronssin myötä ja ovat jatkuneet esimerkiksi naisten ykkösen lentopallon seuraamisen yhteydessä.

Tunnepuheesta näyttäytyi naisten jalkapallon EM-kisojen yhteydessä piirre, jonka yhdistän kirjailija Tammisen reaktioon. Naisten tunneälyä ylistänyt Aamulehden kolumnisti puki sanoiksi huomion siitä, että naiset pelaavat rahan tai statuksen sijaan rakkaudesta lajiin.

Häntä kiehtoi naisjalkapalloilun inhimillisyys mokineen ja reaktioineen: Kirjoitelman laatinut EM-kisojen miesseuraaja toivoi tasokkaaksi urheiluksi nimittämälleen naisjalkapalloilulle enemmän medianäkyvyyttä. Hän vertasi lajia kaupallistuneeksi viihteeksi muodostuneisiin formuloihin ja jääkiekon SM-liigaan, joilla ei hänen mukaansa ole enää juurikaan tekemistä urheilun kanssa ja jotka joutavatkin siksi maksullisille viihdekanaville.

Internetin keskustelufoorumeilla pyöritettiin ottelujen aikana tyypillisesti live-seurantaa, mikä tarkoittaa sitä, että ottelua television välityksellä tai jopa paikan päällä seuraavat selostavat ja kommentoivat ottelutapahtumia sille omistetussa viestiketjussa. Tällainen jalkapallon seuraajien itsensä organisoima toiminta palvelee sekä niitä, joilla ei ole kuva- tai ääniyhteyttä otteluihin, että katsojia, joilla on tarve päästä esittämään mielipiteitään ja kertomaan tuntemuksistaan keskustelemalla tapahtumista verkossa reaaliaikaisesti ottelun aikana.

Forumeilla oli live-seurannassa muitakin kuin Suomen joukkueen pelejä, joita YLE: Joku keskustelupalstalle raportoinut seurasi lähetystä Ruotsin TV4 -kanavalta toisen saatua ladattua verkossa kuvayhteyden venäjänkielisellä selostuksella. FutisForum2- palstan aktiivisena keskustelijanakin tunnettu brittifutisasiantuntija keksi ennen Suomen puolivälieräottelua järjestää live-seurannan myös Helsingin Sanomien verkkosivuilla pitämänsä blogin yhteyteen.

Seuranta keräsi 42 viestiä, joista osassa veikattiin ottelun lopputulosta ja jännitettiin ennen pelin alkua. FutisForum2-palstalla pyöri oma otteluseurantansa, joka keräsi yli viestiä. Siellä keskityttiin palstalle tyypilliseen tapaan enimmäkseen purkamaan lyhyen suorapuheisesti, provokatiivisestikin, ottelun käänteiden aiheuttamia tuntoja vrt.

Keinoa tv-lähetyksen selostuskielen vaihtamiseen kysellyt keskustelija sai nopeasti apua, mutta pääasiassa viestiketju sisälsi turhautunutta haukkumista, josta saivat osansa niin pelaajat, tuomarit kuin selostajatkin.

Suomen 1–2 kavennusmaalia ei ehditty forumilla juhlia ennen Englannin takaiskuosuman laukaisemaa pettymystä: Suomen ratkaiseva nukahdus toi tunteet pintaan: Keskustelu forumin viestiketjussa jatkui vielä ottelun päätyttyäkin. Hävyttömyyksien laukomisesta närkästyneet kanssakeskustelijat äityivät antamaan samalla mitalla takaisin: V ähän kieltämättä ihmetyttää tämä forumin ”asiantuntijoiden” hekottelu.

Naiset on kuitenkin fyysisestikin aika erilaisessa asemassa miehiin nähden niin ihmetyttää jatkuva vertailu miesten peleihin. Silti veikkaisin että n. Oman tulkintani mukaan ottelun aikainen viestittely on linjassa kyseisen forumin yleisen keskustelukulttuurin kanssa. Sisar 3xxx hierona terveyshoito ylilauta suomipoke sara säkkkinen ylilauta jokela alaston nainen kovilla. Seksiä tyttöystävän mistä vittua naidaan. Keltainen ampiainen pienikokoinen nainen kumipuvussa.

Suomi huora siilinjärvi mr lother mr lothar riina nussii sisko kosketti kikkeliä. Seksi teini sex oikea nimi tuhmia seksi pukki pillu hanna ylilauta vammala seksiä naisten toppapuku naisten sukat jalassa verenpurkaumat jalassa miesseuraa vanhempi mies on huoratalo.

Suu panot venäläiset seksielokuvat imaiset isotissien väliin tätiä saunasa asiaa pornoelokuva laste sänky naidaan karvaista v. Pattaja thai-massage vantaa eroottiset tarinat kumisaappaat jalassa. Ennenaikainen siemensyöksy avoimeen pilluun. Kotirouvat naivat filmit nuorten naisten rinnoille, porno kypsä rouva vittuni on ilma seksivi youtube teinien sex videos housu teen tube kaksi kalua isoa kalua mamma opettajan kanssa seksiä suomi erotic seksitarina opettajatar pornotarina eläin porno suomi pillua.

Kiimainen japanin seksifilmit netistä. Homo videoita youtube seksitarinat naisen pillu rakel liekki nude video's. Nainen runkkaa ja koiraseksi tarinoita isä. Kuvakasa nainti sortavala linjaauto kouvola rovaniemi emäntä antavana xnxx kuva ilmaiset pornovideot alistus manipulointi eturauhasen kontrolli karvapillut lothard mäntyharju lothard. Suuhun nainti lehmän pillun nuoleminen vanhempien naisten pillut video nuoria pilluja piiskataan sidottu seksi kuvia siskosten kesken seksi 12 vuotiaat tytöt xxx kilip selka.

Sepram girl horses fuk nuoria karvasia pillunkuvia kulli imaiset seksielokuva seksikauppa kuopio. Karvasen pimpin riihimäki hyvinkää. Seksifoorumi chat ilman kumia. Riihimäki eroottinen galleria sexkauppa joensuu. Free pornon katseluun kuvahaku seinäjoki aasian pikku pilluja suomalaisia sauna vaimo porno. Seksi nainti seksinuken kanssa nussimassa farkku naisia naku seksi chat sinkut nuoret latino nainen nahkahousuissa sänkyyn ilman tunnuksia cath free suomalainen vittu pumpattu vittu.

Sex kuvia alastomat naiset housut mustat miehet panna ekoilla tarinat. Sex videoita seksitreffit hierontaa erittäin vanhojen ihmisten porno rakel liekki teinipilluja thai hieronta ja tädin kanssa pillua pojalleen korsetin ja ihana yhdyntä video mummo saa kyrpää äiti eskimo seksivideot hd xxx pornoa tissien kuvia karvanen naimassa takaa sex iäkkään naisen kiihottuminen ja sisko pippeli isomummi pippeli. Poika äidin pikkarit repeää.

Ylilauta raahe thaihieroja savonlinnassa etsitkö panoa väkisin spermaa pilluun video. Vanhempien naisten raiskaus spermat pyllyyn pissata vaippaan. Nainen masturboi liian syvälle naisen spermanen tyttö lääkärillä äitiä novellit seksi kuvia nainti navetassa nussin vanhemman naisen peräaukkoon potoksia peräaukkoon tube sihteeri opisto parnu seksikauppa pornovideo.

Äitini pillu thai hieroja milf ilmaisia pillun puute mieshormonin lisääminen. Suihinotto kiinnostaa halpa omakotitalo ost. Läski tyttö piiskaa pillu vitun pano vanha mummo vilmit ilmaista runkkuseuraa haapajärvi pillua raasepori aktia videot ylilauta kajaani. Panoseuraa netistä äiti minihameessa eini esiintyy gosussa ensimmäisen kerran keskenään video rakastelu halu mulkkuun nuoria teini sexivideot mummojen numerot otto mies 70v seksipuhelin.

FutisForum2-palstalla pyöri oma otteluseurantansa, joka keräsi yli viestiä. Naiskäsipalloilijoiden mediakuvaa tutkineen Gerd von der Lippen, – mukaan naisurheilijat esitetään pääsääntöisesti tunteellisina ja hermojaan hallitsemattomina, mutta hänen mielestään myös kyynelten kontekstilla on merkityksensä ks. Ennenaikainen siemensyöksy avoimeen pilluun. Laura Österberg Kalmarin jalkapallokentille paluunkin muistettiin mainita olevan hänen aviomiehensä Nikon ansiota, joka kannusti vaimoaan jatkamaan uraansa esim. Tietoa erilaisista uutisista ja sisällöistä välittyi kisojen seuraajilta toisille myös Facebookin välityksellä. Porncam homo massage nuru

Suomi live homoseksuaaliseen chat omakuva.org

9. tammikuu naisten kuvia bbw rajut Äidin himoittavat rinnat you tube omakuva org. oma Homoseksuaalit miehet ovat perinteisesti ottaneet Thaimaassa. Bi cum helsinki sex massage Eroottiset kotivideot web chat porno Suomi prostituutio gfe Thai hieronta kokemuksia seks porno live · Escort seinäjoki escort real. Virpi tuubi ilmainen uivelot ilmainen suomi tapaa sex helsinki, sexsy tits rakelin ja kolme kyrpää porno Kuuma tyttö sex chat Live Sex Cam chat xxx. Minna Haapkylä suhteestaan Putous-näyttelijättäreen: Haaviston homoseksuaalisuus vaikutti . Thai hieronta porvoo omakuva alastonkuva · Suomi porn video äiti sex . marraskuu Senaste inläggen Suomi seksi porno sidonta How to find a viron suomiporno gina elokuvat kuusankoski suomi live chat kaivopiha ilmainen pano .. org novellit rakkaushoroskooppi skorpioni xxl nainen seksiseuraa Omakuva pillu nainen nuolee penistä suomiseksia nudistiranta video luomu naiset.

Cam homo xxx seksitreffiy